Sijoittajien epävarmuus lisääntyi – rahastoista lunastettiin helmikuussa 849 miljoonaa euroa

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa yhteensä 849 miljoonaa euroa. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli helmikuun lopussa 149 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta 2020 lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Uusia pääomia sijoitettiin vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 38 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoista lunastettiin yhteensä 75 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoista lunastettiin 583 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 230 miljoonaa euroa pääomia.

Helmikuun lopussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sodan alkamisen seurauksena Euroopan Unioni ja Yhdysvallat asettivat ankaria talouspakotteita venäläisille pankeille, yrityksille ja yksityishenkilöille sekä rajoituksia teknologiatuotteiden viennille Venäjälle. Venäjän keskuspankin ulkomailla olevaa varallisuutta jäädytettiin ja käytännössä maa osittain eristettiin kansainvälisestä maksuliikenteestä. Venäjällä toimivien länsimaisten yritysten toiminta vaikeutui ja yritykset alkoivat vetäytyä Venäjän markkinoilta. Osakemarkkinat laskivat nopeasti koko Euroopassa, etenkin Suomessa.

Suomen kahdenvälinen kauppa Venäjän kanssa on vuosien varrella vähentynyt, mutta on edelleen suhteellisesti suurempaa kuin euroalueen maiden kauppa Venäjän kanssa keskimäärin. Sijoittajat myivät sijoituksia suhteessa enemmän Helsingin pörssistä kuin muualla euroalueella.

Venäjän hyökkäys nosti selvästi öljyn ja maakaasun markkinahintaa, ja kuluttajahintainflaation odotetaankin kiihtyvän euroalueella edelleen. Inflaation kiihtyminen rasittaa myös Yhdysvaltojen talouskasvua. Yhdysvaltain keskuspankilta odotetaan mahdollisesti useita ohjauskoron nostoja kuluvana vuonna.

Helmikuun aikana korot nousivat monissa maissa, mutta Venäjälle asetettujen talouspakotteiden jälkeen euroalueen korot kääntyivät laskuun kuun lopulla. Valtionlainat toimivat myös sijoitusten turvasatamana. Suomen ja Saksan 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korkoero kasvoi hieman, mikä kielii Suomen kohonneesta maariskistä. Vastaavasti yrityslainojen riskimarginaalit leventyivät.

”Sijoitusten laaja-alaisen hajauttamisen hyödyt realisoituivat helmikuussa. Globaalisti sijoittava osakerahastoluokka laski helmikuussa yhteensä vain kolme prosenttia. Useat korkorahastot ja vaihtoehtoiset rahastot vähensivät sijoitusriskiä vielä paremmin. Suomen ja Saksan joukkovelkakirjalainojen korkoeron kasvu on huolestuttava ilmiö: Suomeen hinnoitellaan nyt erillistä maariskiä. Päättäjien on pyrittävä varmistamaan eri tavoin, että investoinnit Suomeen jatkuvat ja että Suomi nähdään edelleen turvallisena ja houkuttelevana sijoituskohteena”, summaa asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.

Osakerahastoissa uusia varoja sijoitettiin globaalisti, Tyynenmeren alueelle, Pohjoismaihin ja Japaniin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 263 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin kehittyville markkinoille, Pohjois-Amerikkaan, Suomeen, toimialoille ja Eurooppaan sijoittavista rahastoista yhteensä 262 miljoonaa euroa. Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,21). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

Pitkän koron rahastoissa varoja sijoitettiin vain globaalisti valtioriskiin ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 40 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista rahastoluokista, yhteensä 623 miljoonaa euroa.Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti valtioriskiin sijoittavat rahastot 1,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,05).

Lähde: Finanssiala ry