Sijoitusmarkkinoiden mahdollisuuksia 2020-luvulla

Sijoittamista voi nykyään harrastaa missä ja koska tahansa- meillä on mahdollisuus ladata omiin älylaitteisiin useammankin sijoitusalustan sovellukset, joiden avulla pääsemme kiinni useamman pörssin tuotteisiin aina osakkeista ja rahastoista aina valuuttamarkkinoille saakka. Mutta jos olet lähdössä sijoitusmarkkinoille velkarahalla, tee itsellesi vähintään se palvelus, että vertaa lainavaihtoehdot löytääksesi itsellesi parhaan ja edullisimman lainavaihtoehdon – ja suosittelemme miettimään useammankin kerran, ennenkuin lähdet mitään sijoituksia tekemään lainarahalla – siitä on liikaa kertomuksia netissä.

Sijoittaminen mahdollistaa säästämisen, ja oman pääoman kasvattamisen, mutta välillä oma riskitaso ja oma elämä saattavat ajaa tekemään vääriä, ja liian riskialttiita sijoituksia – varsinkin jotkin markkinoinnit, jotka lupaavat huimia sijoitustuottoja saattavat olla liian hyviä ollakseen tosia, tai ne vaativat tietoa, mitä sinulla ei välttämättä ole – ehkä on parempi aloittaa rauhallisesti vaikkapa oman pankin tai Nordnetin kautta rahastosijoittajana.

Sijoittajan kannattaa nyt miettiä oman talouden kestokykyä, ja sijoittamisen tavoitteita. Asiantuntijat muistuttavat, että pörssi on aina toipunut romahduksista.

Karhumarkkina on pörssislangia, ja tarkoittaa laskevia kursseja. Siitä puhutaan, kun kurssit ovat laskeneet huipuistaan yli 20 prosenttia. Näin on nyt käynyt. Ja laskua voi olla vielä edessä. Finanssikriisissä maailman tärkein kurssimittari, S&P500, laski yli 50 prosenttia. Se tarkoittaa siis sitä, että huipulla 1000 eurolla ostettu tukku osakkeita olikin enää vain 500 euron arvoinen. Kurssien palautuminen entisiin korkeuksiin kesti kuusi vuotta. Sen jälkeen nousu jatkuikin ennätyspitkään aina alkuvuoteen saakka.

Yhtiöiden sietokyvyssä on kuitenkin eroja. Vaikein tilanne on yhtiöille, joilla on paljon velkaa. Parhaassa tilanteessa ovat yhtiöt, joiden suurimmat omistajat ovat sitoutuneita yhtiöihinsä. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset pörssiyhtiöt, joiden takana on omistajasuku.

– On mahdotonta sanoa lyhyellä aikavälillä ollaanko nyt pohjatasoilla osakemarkkinoilla vai laskevat osakkeet vielä. Fakta on kuitenkin se, että pitkällä aikavälillä, eli puhuttaessa yli 10-15 vuoden ajanjaksosta, osakkeet ovat tyypillisesti aiempia tasoja korkeammalla. Kysymys onkin siis siitä, ovatko sijoituksiin tarkoitetut rahat sellaisia, joita ei tarvitse lähivuosina ja joiden voi antaa rauhassa tuottaa.

Mitä olemassa oleville sijoituksille kannattaa nyt tehdä?

– Ensin kannattaa kysyä itseltään, mitkä olivat tavoitteet kun teki sijoitukset? Ovatko tavoitteet yhä ennallaan? Jos on pitkäjänteinen sijoittaja ja tavoitteet ovat ennallaan, ei ole syytä tehdä mitään. Kaiken myllerryksen keskellä on hyvä huomata, että aiemmistakin kriiseistä on aikanaan selvitty ja osakkeet ovat nousseet aiempia huippuja korkeammille tasoille.

Sijoituksen epäonnistuminen

Iso osa suomalaisista ei sijoita, koska pelkää rahojen menettämistä. Pelko ohjaa myös niitä, jotka säästävät edes jotain ja heille ainoa vaihtoehto on tilisäästäminen.  Isolle osalle suomalaisista säästöjä kuitenkin koko ajan syntyy, mutta osakkeiden, rahastojen tai muiden sijoitustuotteiden sijaan enemmistö suomalaisista valitsee tilisäästämisen. Toukokuussa suomalaisten rahoja makasi tileillä yli 92 miljardia euroa. Hajautetun osakesijoittamisen riski käsitetään väärin myös sen takia, että saatu kokemus perustuu ilman apua ja väärin rakennettuun salkkuun. Suomalaisista osakkeenomista 61,6 prosenttia ei hajauta omistuksiaan lainkaan, vaan omistavat ainoastaan yhden tai kaksi osaketta.

Finanssikriisi

Syksyn 2008 tapahtumat vaikuttavat edelleen meidän kaikkien elämään. Esimerkiksi pari vuotta myöhemmin alkanut eurokriisi oli suoraa seurausta finanssikriisistä.

Finanssikriisi vaikutti myös ratkaisevasti populismin nousuun Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Pankkien jättiläismäinen pelastaminen synnytti valtavan kiukun eliittejä kohtaan. Nimenomaan eliitin lukema vaikutusvaltainen Financial Times -lehti huomautti vastikään, että populismin nousun ei olisi pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä.

Suurempi ihme olisi ollut, mikäli niin ei olisi käynyt.

Financial Timesin pääkolumnisti, arvostettu Martin Wolf kirjoitti pari viikkoa sitten, että toisin kuin 1970-luvun suuri talouskriisi, vuoden 2008 finanssikriisi ei ole johtanut muutoksiin talouspoliittisessa ajattelussa.

”Finanssikriisi oli vapaan markkinatalouden jättiläismäinen epäonnistuminen, joka seurasi eriarvoistumisen kasvun kautta monissa maissa. Silti, toisin kuin 1970-luvulla, politiikan tekijät eivät juuri ole kyseenalaistaneet valtioiden ja markkinoiden välisiä rooleja. Vallitseva oppi tarkoittaa edelleen ”rakenneuudistuksilla” alempia veroja ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamista. Sitkeä usko kriisiä edeltäneisiin viisauksiin on hämmästyttävää. ”

2008: Eläkesäätiöillä oli rahaa mitä lainata. Toisaalta oli yrityksiä, jotka tarvitsivat tätä rahaa rahoittaakseen toimintaansa. Lisäksi nämä yritykset olivat valmiita maksamaan hyvää tuottoa saamastaan lainasta. Normaalissa tapauksessa tilanne olisi ollut selkeä: eläkeyhtiö lainaa yritykselle rahaa, ottaa kantaakseen luottoriskin ja saa siitä korvauksen. Yksittäinen eläkesäätiö olisi luottotappiotilanteessa voinut joutua ongelmiin, mutta se ei olisi systeemin kannalta ongelma.

Vuoden 2008 finanssikriisiin oli muitakin syitä kuin yritysten väliset luottoriskijohdannaiset. Asuntomarkkinat pääsivät ylikuumentumaan ja myös hedge rahastoja syytettiin.  Suuri osa pankeista voi huoletta kaatua ilman, että se vaarantaisi rahoitusjärjestelmää. Asiasta tulee kuitenkin ongelma, mikäli keskeisessä asemassa olevat pankit joutuvat isoihin vaikeuksiin.

Vuoden 2008 finanssikriisissä pääsi käymään juurikin niin. Keskeisessä asemassa olevat pankit joutuivat vaikeuksiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *