Suomalaissijoittaja on pysynyt rauhallisena markkinaturbulenssissa
LähiTapiolan kyselyn mukaan iso osa suomalaisista sanoo sijoittavansa pitkäjänteisesti ja jatkaneensa sijoittamista entiseen tapaan myös syksyllä. LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro uskoo, että monet taloudet kokevat taantuman ensi vuonna.
Inflaatio, nousevat korot, sotatoimet, epävarma talouden kehitys. Tekijät, jotka tänä vuonna ovat heilutelleet niin osakkeiden, joukkolainojen, hyödykkeiden ja valuuttojen hintoja. Marraskuu oli sijoittajille yllättävän hyvä kuukausi, mutta joulukuussa hintakehitys on taas kääntynyt.
Voimakkaista hintamuutoksista huolimatta iso osa suomalaisista sijoittajista on pysynyt rauhallisena. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan hieman enemmän kuin joka kolmas sijoittaja sanoo sijoittavansa pitkäjänteisesti ja on siksi jatkanut sijoittamistaan entiseen tapaan syksyn markkinaheilunnassa.
Epävarmuus on toki vaikuttanut osaan sijoittajista. Noin joka neljäs arvioi jäävänsä odottamaan markkinatilanteen rauhoittumista ja välttävänsä tekemästä toimenpiteitä sijoitussalkussaan syksyn aikana. Mutta vain aivan muutama vastaaja kertoi vähentävänsä osake-, rahasto-, tai muita sijoituksiaan. Epävarmuus näkyy myös siinä, että 11 prosenttia vastanneista aikoi lisätä tilisäästämistä.
-Vuosi on ollut sijoittajille vaikea, kun sekä korko- että osakesijoitukset ovat tuoneet tappioita. Tämä voi tuntua käsittämättömälle, kun inflaation kiihtymiseen ensin tarjottiin ratkaisuksi siirtymistä tilisäästäjästä sijoittajaksi, mutta sijoitusvarojen ostovoima onkin huvennut vielä voimakkaammin kuin pysymällä tilisäästäjänä. Älä kyynisty, tämä on normaalia sijoitusmarkkinoiden heilahtelua, joka tasoittuu ajan kanssa, LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro rauhoittelee.
-Mätiä vuosia tulee silloin tällöin, mutta samalla ne lannoittavat tulevia satovuosia. Laskuissa on se hyvä puoli, että tuotto-odotukset nousevat. Inflaation ryöpsähtäminen nostaa nyt rimaa, mutta mikään ei ole ratkaisevasti muuttunut pitkällä ajalla, eli sijoitustuotot voivat jatkossakin ylläpitää ostovoimaa. Esimerkiksi tämä huono vuosi mukaan lukienkin vuodesta 2000 lähtien tarkasteltaessa käteisestä (ei korkoa) olisi pitänyt siirtää 18 prosenttia osakkeisiin tai 45 prosenttia korkosijoituksiin, jotta ostovoima olisi säilynyt.
Erityisen huono vuosi on ollut korkosijoituksille. Nummiaron mukaan sota, inflaatio ja rahapolitiikan historiallisen voimakas kiristäminen ovat suoraan välittyneet korkeampina korkoina, mikä on korkosijoituksille tarkoittanut arvostustappioita.
-Käänne on kuitenkin jo käsillä. Koronnostot voivat loppua jo talvella, jolloin korkea lähtökorkotaso ja mahdollisesti jopa lievät arvostusvoitot loppuvuoden aikana muuttaisivat korkosijoitusten tuottoympäristön vuodessa lähes päälaelleen eli lähdettiin alhaisista koroista ja korkojen nousuriski realisoitui, mutta pian lähdetään korkeista koroista ja korkojen laskumahdollisuus voi vielä lisätä sijoitustuottoja.
Vaikka monien arvopapereiden hinnat ovat tänä vuonna halventuneet selvästi, valtaosa suomalaissijoittajista ei näe tilaisuutta ostoille. Kyselyssä osake-, rahasto- tai muiden sijoitustensa lisäystä mietti noin reilu joka kymmenes vastannut. Poikkeuksen tekevät nuorimmat, 18-24 –vuotiaat, vastaajat, joista enemmistö oli halukas lisäämään rahastosijoituksiaan.
Sotatoimet ja näkymät suurimmat huolenaiheet – ”Karhumarkkinan pohjia ei vielä voi arvioida”
Huolimatta marraskuun positiivisesta markkinakehityksestä, näkymät ovat yhä epävarmat. Suomalaissijoittajien mielestä heidän suurimmat huolenaiheensa sijoitustensa kannalta ovat talouden näkymien heikkeneminen, Venäjän sotatoimet sekä inflaatio.
-Osakemarkkinoiden tuottonäkymät ovat kohtuullisen isosta korjausliikkeestä huolimatta epävarmemmat kuin korkosijoituksilla. Inflaation nujertaminen rahapolitiikkaan kiristämällä tarkoittaa uhrauksia talouskasvussa ja ensi vuonna monet taloudet tulevat kokemaan taantuman. Euroalueella taantuma on voinut jo alkaa, Kiina voi talveksi pysähtyä koronaan, mutta toistaiseksi suhteellisen vahvan USA:n talouden notkahdus tapahtunee vasta keväällä tai kesällä, kun rahapolitiikan kiristyminen lyö vahvemmin läpi. Taantumat ovat yleensä vaikeita aikoja osakkeille, joten karhumarkkinan pohjia ei vielä pysty luotettavasti arvioimaan. Ajallinen hajautus on hyvä lähtökohta, esimerkiksi kuukausittain ostamalla varmistaa, että osuu myös erittäin hyviin ostopaikkoihin.
Kurssiheilunta, poliittinen epävarmuus, energiahinnat tai korkojen nousu nousevat myös suomalaissijoittajien huolissa, mutta näistä huolissaan olevien määrä on selvästi pienempi kuin esimerkiksi talousnäkymistä huolissaan olevien määrä. Sen sijaan vain ani harva on huolissaan oman tai muiden työllisyystilanteen kehittymisestä.
LähiTapiolan teettämän kyselyn toteutti Kantar Public. Kyselyyn vastasi 7.-13.10.2022 yhteensä 1 020 suomalaista, jotka ovat täyttäneet 18 vuotta. Kyselyn tilastollinen virhemarginaali on +/- 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.