Kliinisille tutkijoille rahoitusta potilaiden hoitoa ja terveyttä edistävään tutkimukseen

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta (BTY) on myöntänyt rahoituksen 10 uudelle kliiniselle tutkijalle.

BTY-toimikunta painotti valinnoissaan tutkimuksen tieteellistä laatua sekä hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kliinisen tutkijan rahoitusmuotoon. Toimikunta käytti päätöksentekokriteereinään myös vahvaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tiedettä uudistavia avauksia.

Kliinisen tutkijan rahoitusmuodon tavoitteena on edistää kliinistä tutkijanuraa ja rohkaista kliinisessä työssä olevia lääkäreitä ja muita tutkijoita tekemään tutkimusta osa-aikaisesti potilastyön ohella. Kliiniselle tutkijalle myönnetty rahoitus maksetaan suomalaiselle yliopistolle, yliopistosairaalalle tai tutkimuslaitokselle, joka vastaa rahoituksen hallinnoinnista.

BTY-toimikunta pitää kliinisen tutkijan rahoitusmuotoa erittäin tärkeänä. Hakemusten tieteellinen taso on noussut vuosi vuodelta, ja tänä vuonna kliinisen tutkijan hakemusten taso arvioitiin erittäin hyväksi. Kaikki rahoituksen saaneet hakemukset saivat tieteellisiltä arviointipaneeleilta arvosanaksi 5 tai 6, ja joukossa oli hakemuksia niin lääkäreiltä kuin muiltakin potilastyötä tekeviltä tutkijoilta.

Toimikunta käyttää kliinisten tutkijoiden rahoitukseen 2,3 miljoonaa euroa. Hakemuksista 26 prosenttia rahoitetaan. Naisia rahoitettavista tutkijoista on 40 prosenttia. Hakijoista heitä oli 57 prosenttia.

”Suomessa tehdään korkeatasoista tutkimusta monella kliinisellä alalla, mutta potilastyötä tekeville tutkijoille on valitettavan vähän sopivia rahoitusmahdollisuuksia. Suomen Akatemian kliinisen tutkijan rahoitus on erinomainen rahoitusmuoto, joka sekä tukee kliinisiä tutkijoita eri uravaiheissa että edistää merkittävästi potilaiden hoitoa ja ihmisten terveyttä”, BTY-toimikunnan varapuheenjohtaja ja kliinisen valmisteluryhmän puheenjohtaja, professori Per Ashorn toteaa.

BTY-toimikunta rahoitti useita tieteellisesti korkeatasoisia kliinisiä tutkijoita, esimerkiksi:

LT Teemu Karjalainen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä tutkii tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kuten esimerkiksi jännesairaudet ja nivelrikko aiheuttavat kipua ja toimintakyvyn alenemaa keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla. Erilaisia injektioita ja kirurgiaa käytetään hoitoon silloin, kun tavalliset lääkkeet ja aika eivät tuo riittävää helpotusta oireisiin. Kyseisten hoitojen tehoa ei kuitenkaan usein ole tutkittu. Tutkimushanke yhdistää olemassa olevaa tietoa injektioiden ja kirurgisten hoitojen hyödyistä väestötasolla yleisissä yläraajavaivoissa. Tämän ohella arvioidaan, miten tutkimuksissa käytetyt menetelmät vaikuttavat tutkimuslöydöksiin ja mitkä tulosmuuttujat ovat parhaita mittaamaan muutosta terveydentilassa. Hankkeessa mitataan myös kirurgian vaikuttavuutta. Tutkimuksen tulokset auttavat potilaita ja kliinikkoja valitsemaan sopivimman hoidon ja tutkijoita tuottamaan luotettavampaa tutkimustietoa.

PsT Eeva-Leena Kataja Turun yliopistostatutkii lasten pelkoherkkyyttä. Yksilölliset erot herkkyydessä uhka- ja pelkoärsykkeille ovat keskeisessä roolissa monissa mielenterveyden häiriöissä. Korkea pelkoherkkyys on yhdistetty ahdistuneisuushäiriöihin ja matala pelkoherkkyys heikkoon sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä tunnekylmiin piirteisiin. Tutkimushankkeessa selvitetään ensimmäistä kertaa, ennustavatko vauvaiän erot herkkyydessä pelkoärsykkeille näkyviä vasteita pelkoärsykkeisiin yhdeksän vuoden iässä. Asiaa tutkitaan muun muassa aivojen sähköisen toiminnan ja silmänliikemittauksen avulla. Lisäksi tutkitaan, ennustavatko erot pelkoherkkyydessä myös eroja riskissä mielenterveyden ongelmille. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa pelkoherkkyyden ja mielenterveyden kehityksen ymmärtämiseksi.

LT Panu Luukkonen Helsingin seudun yliopistollisesta keskussairaalasta(HYKS) tutkii maksan energiamoottoreiden eli mitokondrioiden toimintahäiriötä rasvamaksataudin keskeisenä syntymekanismina. Liikalihavuuteen sekä alkoholin käyttöön liittyviä rasvamaksatauteja sairastaa jopa neljäsosa maailman väestöstä. Kyseisten tautien syntymekanismeja ei kuitenkaan tunneta tarkasti ja lääkehoitoja tauteihin on saatavilla niukasti. Tutkimushankkeessa tarkastellaan rasvamaksatautipotilaiden maksan mitokondrioiden toimintaa ennen ja erilaisten hoitomuotojen jälkeen. Lisäksi tutkitaan rasvamaksatautien hankittujen riskitekijöiden vaikutusta maksan mitokondrioiden toimintaan sekä maksan mitokondrioiden toimintahäiriön yhteyttä rasvamaksatauteihin suurissa väestöaineistoissa. Tutkimuksen odotetaan tuottavan uutta tärkeää tietoa rasvamaksatautien syntymekanismeista sekä niiden perinnöllisistä ja hankituista riskitekijöistä. Tutkimustuloksista toivotaan olevan apua myös kehitettäessä uusia lääkehoitoja.

Lähde: STT / Suomen Akatemia

Lue eurheilusta ja peleistä suomiesports.fi sivustolta.

Leave a Reply

Your email address will not be published.