Tutkimus: Joka kolmannella suomalaisella on ollut maksuvaikeuksia viimeisen vuoden aikana

Viimeisimmän tutkimuksen mukaan 30 % suomalaisista aikuisista on kohdannut maksuvaikeuksia viimeisen vuoden aikana, mikä vastaa arviolta 1,4 miljoonaa ihmistä. Suurista tai kohtalaisista ongelmista raportoi 14 %, kun taas 16 % koki lievempiä taloudellisia haasteita. Näihin lukuihin on huomattava, että elinkustannusten nousu nousee ylivoimaisesti pääsyyksi, mukaan lukien yllättävät kulut kuten rikkoutuneet auton tai kodinkoneen korjaukset.

Lisäksi kolmannes vastaajista nosti esiin hetkelliset, ikään kuin satunnaiset kulut vaikeuttajina arkea, ja lähes neljännes kertoi vähentyneistä sosiaalituista. Sairaskulujen ja työttömyyden vaikutus korostui myös – samoin kuin isojen lainojen korkojen nousu, joka osaltaan heikensi kotitalouksien taloudellista tilannetta. Nämä seikat valaisevat, kuinka monisyinen taloudellinen paine monilla kotitalouksilla on.

Ikäryhmien erot

25–34-vuotiaiden keskuudessa 25 % kertoo kokeneensa suuria tai kohtalaisia vaikeuksia, ja yhtä moni lievempää maksuvaikeutta. Tämä ikäryhmä myös kuluttaa rahaa tulojaan enemmän tapauksissa, joissa maksuvaikeudet korostuvat. Opiskelijoiden joukossa 18–24-vuotiaista joka toinen sanoo pienentyneiden tukien vaikeuttaneen elämää.

Eläkeläisistä yli 65-vuotiaista 62 % peräänkuuluttaa eläke- tai sairaseläkkeen riittämättömyyttä arjessa selviämiseen. Näin ollen maksuvaikeudet eivät ole pelkästään nuorten murhe, vaan eri elämänvaiheissa kohdataan omat taloudelliset haasteensa.

Sopeutumiskeinot arjessa

Kolme neljästä suomalaisesta valitsee edullisimman vaihtoehdon kaupassa tiukan talouden vuoksi ja yli puolet on luopunut tarpeellisista hankinnoista kuten vaatteista. Neljännes ostaa yhä useammin käytettyjä tavaroita, ja puolet ihmisistä on vähentänyt harrastuksia ja sosiaalista elämää säästääkseen rahaa.

Nuorissa aikuisissa (25–34 v.) 87 % suosii edullisempia kauppakasseja. Lisäksi 69 % on joutunut käyttämään säästöjä arjen kulujen kattamiseksi. Tämä osoittaa sopeutumista sekä taloudellista joustavuutta, mutta myös huolta, sillä pitkäkestoisessa tilanteessa säästöt eivät välttämättä riitä.

Velkaantuminen ja lainat

Huolestuttavaa on, että joka neljäs vaikeuksiin joutunut myöntää kuluttaneensa liikaa suhteessa tuloihinsa ja 11 % on ottanut liikaa lyhytaikaisia lainoja ongelmien ratkaisuksi. Tämä voi johtaa velkakierteeseen, kun korot ja lainakuormat kasvavat.

On tärkeää korostaa, että velkaantumisen juuret ovat usein tilapäisessä tai rakenteellisessa epätasapainossa – ei niinkään harkitsemattomassa käyttäytymisessä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että lainojen korkojen nousu vaikuttaa Keski‑Suomen tavallisiin kotitalouksiin lähes samalla tavoin kuin suuri yllättävä kuluerä.

Säästötoimet ja budjetointi

Tutkimuksen mukaan 80 % suomalaisista on vähentänyt menojaan. Lisäksi 32 % onnistuu säästämään jonkin summan kuukausittain yllättävien menojen varalle. Budjetin tai maksusuunnitelman on laatinut 28 %.

Nämä toimet kertovat vastuullisuudesta ja halusta vaikuttaa omaan taloudelliseen tilanteeseen. Ne osoittavat, että suomalaiset ottavat aktiivisen roolin taloutensa hallinnassa ja pyrkivät korjaamaan tilannettaan oman kykynsä mukaan.

Yhteiskunnallinen merkitys

Suomalaisten maksuvaikeudet eivät ole vain yksilöiden ongelma, vaan myös yhteiskunnallinen haaste. Laajamittaiset vaikeudet voivat heikentää ostovoimaa ja kulutuksen kautta vaikuttaa laajemmin talouteen. Toisaalta nöyrtynyt kulutuskäyttäytyminen tuo myös vaikutuksia esimerkiksi vähittäiskauppaan ja palvelusektoriin.

Taloudellisten tukien ja sosiaaliturvan riittävyys korostuu erityisesti nuorten ja vanhusten kohdalla. Nuorten pienet tulot ja pienentyneet tuet vaikuttavat opiskelijoihin, kun taas eläkeläisille kohonneet elinkustannukset kuormittavat toimeentuloa jo ennestään niukoissa kannatusoloissa.

Jatkotoimenpiteet ja suositukset

Tutkimus nostaa esiin budjetoinnin ja säästämisen tärkeyden osana maksuvaikeuksien ennalta ehkäisemistä. Asiantuntijoiden mukaan peruskoulutus taloudenhallinnasta, edullisten lainojen ja valtion tukimuotojen parempi hyödyntäminen voivat tukea kotitalouksia selviytymään paremmin.

Yhteiskunnan ja viranomaisten puolelta tarvitaan selkeitä toimia, joilla vahvistetaan taloudellista resilienssiä – esimerkiksi edulliset joustoluotot, kuluttajaneuvonnan lisääminen ja säästötilien edut. Riskiryhmissä olevia – kuten nuoria ja eläkeläisiä – tulisi tukea erityisillä toimenpiteillä.

Yksi selkeä listaus suosituksista

  • budjetointi ja maksusuunnitelmat
  • kuukausittainen säästö kultahupina
  • talouskasvatuksen lisääminen kouluissa
  • edulliset ja vastuulliset lainaratkaisut
  • viranomaisyhteistyö tukipalveluiden kehittämiseksi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *